Kun työterveyshuoltosopimus on tehty, työterveyshoitaja sopii työpaikkaselvityskäynnin yritykseen. Työpaikkaselvityksen pohjalta laaditaan yrityksen työterveyssuunnitelma (toimintasuunnitelma).
Työpaikkaselvitys sujuu parhaiten, kun työnantajakin on siihen valmistautunut etukäteen. Työturvallisuuslain mukaisesti työnantajalle kuuluu työhön liittyvien riskien arviointi (esimerkiksi STM riskien arviointilomakkeilla), ja nämä riskien arvioinnit kannattaa lähettää etukäteen työterveyshuoltoon. Työnantajan kuuluu pitää myös kemikaaliluetteloa työssä käytettävistä kemikaaleista. Sekin kannattaa toimittaa etukäteen. Työterveyshuollolle kuuluu työhön liittyvien riskien terveydellisen merkityksen arviointi työpaikkaselvityskäynnillä ja käynnin raportissa.
Työpaikkaselvitysraportin on oltava työntekijöiden nähtävillä. Jos raportista jää kysyttävää, kannattaa olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaan.
Toimintasuunnitelma tehdään tavallisesti työpaikkaselvityksen jälkeen, kun tiedetään työhön liittyvät riskit ja niiden terveydellinen merkitys.
Toimintasuunnitelmassa sovitaan sopimusta tarkemmin, mitä käytännön toimia työterveyshuolto tekee suunnitelmakaudella. Siihen kirjataan työterveysyhteistyön tavoitteet ja aikataulutetaan esimerkiksi terveystarkastukset, tulevat mahdolliset suunnatut työpaikkaselvitykset ja kaikki muutkin yhteistyön muodot, kuten vaikka fysioterapeuttien ja psykologien mahdolliset palvelut. Kelan korvauskriteerit edellyttävät, että toimintasuunnitelma on ajan tasalla. Toimintasuunnitelmassa on oltava nähtävillä myös työntekijöiden määrä.
Lakisääteistä työterveyshuoltoa on terveystarkastustarpeen arviointi ja terveystarkastukset työntekijöille, joiden työssä on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä, sekä silloin, kun työntekijöiden työ- ja toimintakykyä on tarpeen selvitellä. Näihin terveystarkastuksiin kuuluu neuvonnan ja ohjauksen lisäksi kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä jäljellä olevan työkyvyn arviointi, esimerkiksi Kelan 90 sv-päivän täyttyessä, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä hakiessa.
Työnantaja voi aina myös pyytää työntekijänsä työkyvyn arviointia, jos työkykyisyydestä on herännyt huolta. Meillä on käytössä tätä varten lomake: työkyvyn arviointipyyntö, jonka työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä täyttää ja lähettää työterveyshuoltoon. Työkyvyn arvioinnista tehdään kirjallinen lausunto, mutta tarvittaessa voi olla hyvä järjestää työterveysneuvottelu.
Työterveysneuvottelussa pohditaan työntekijän työkyvyn ja työtehtävien yhteensovittamista ja tarvittavia tukitoimia. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työ- ja toimintakykyä, ei sairauksia. Tavoitteena on löytää yhdessä ratkaisuja ongelmiin.
Työnantajan kannattaa miettiä ennen neuvottelua, onko tarjolla muita tehtäviä kuin mitä työntekijä on tähän asti tehnyt, tai onko työntekijän työnkuvaa mahdollista muokata. Työkyvyn ja työn yhteensovittamisen keinoja voivat olla työtehtävien muutokset tai osa-aikaistaminen, joskus lisäkoulutus tai jopa eläkkeen hakeminen. Työterveysneuvottelu on osallistujille luottamuksellinen, kuten myös siitä laadittava muistio. Neuvotteluun valmistautumisohjeen ja muistiopohjan löydät täältä.
Työnantajan on tehtävä ilmoitus työterveyshuoltoon, kun työntekijä on ollut vuoden sisällä 30 päivää työkyvytön. Ilmoitus on lakisääteinen ja lähetetään omalle työterveyshoitajalle, joka kirjaa sen potilastietojärjestelmään.
Ilmoituksessa esimiehen on otettava kantaa, tarvitaanko työterveyshuollolta toimenpiteitä tässä vaiheessa vai ei.
90 työkyvyttömyyspäivän lähestyessä henkilö saa Kelalta kirjeen, jossa kehotetaan hakeutumaan työterveyslääkärin vastaanotolle työssä jatkamisen lausuntoa varten, muuten Kela lopettaa sairauspäivärahan maksamisen. Työterveyslääkäri ottaa lausunnossa kantaa sen hetkiseen työkykyyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksiin. Tämän selvittämiseksi työterveysneuvottelun pitäminen voi olla tarpeen.
Työpaikalle nimetty työterveyslääkäri tekee yhteistyötä moniammatillisen työterveystiiminsä kanssa terveystarkastuksissa, työkykyarvioissa ja työpaikkatoiminnassa. Työterveyslääkäri tuntee työpaikan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat altisteet ja hallitsee työkyvyn tukitoimet. Lääkärin vastaanotolla toteutetaan työterveyspainotteista, yleislääkäritasoista sairaanhoitoa sen kuuluessa työterveyshuoltosopimukseen asian vaatimassa laajuudessa hyödyntäen muita työterveyshuollon ammattiosaajia ja tarvittaessa myös erikoissairaanhoitoa. Osa asioista on mahdollista hoitaa myös etävastaanotolla.
Työterveyshoitaja tekee työtään ottaen huomioon työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyteen. Tehtäviin kuuluu työyhteisöjen työ- ja toimintakykyä edistävien toimintojen suunnittelu, koordinointi, toteutus ja seuranta.
Työterveyshoitaja toteuttaa työpaikkaselvityksiä, terveysneuvontaa, ensiapuvalmiuden suunnittelua ja antaa ensiapukoulutusta. Työterveyshoitajat tekevät terveystarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia kuten kuulo- ja näöntutkimuksia sekä verenpaineen mittauksia ja antavat rokotuksia. Lisäksi työterveyshoitajan tehtäviin kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito.
Työfysioterapeuttien tehtäviin kuuluvat työn fyysisen kuormittavuuden arviointi ja ergonomiaohjaukset. Fyysisesti kuormittavissa töissä ongelmana voi olla riittämätön fyysinen kunto, jolloin työvuoron jälkeen ei ehdi palautua seuraavaan vuoroon mennessä. Ylikuormittuminen johtaa tällöin uupumiseen ja erilaisiin kiputiloihin. Työfysioterapeuteillamme on valmiudet kuntotestauksiin, joita voi olla tarpeen tehdä työkyvyn selvittämiseksi työhön tullessa tai työn kestäessä.
Työterveyspsykologit voivat arvioida työn henkistä kuormittavuutta ja henkilön työkykyä tästä näkökulmasta. Psykologit voivat tarvittaessa osallistua työyhteisöjen ristiriitatilanteiden ratkomiseen tai olla yksilöiden tukena työelämän muutostilanteissa tai elämänkaaren eri vaiheissa. Yksityiselämän kriiseihin voi apua ja tukea saada paikkakuntakohtaisesti myös muualta kuin työterveyshuollosta.
Ravitsemusterapialla edistetään terveyttä ja voidaan ehkäistä ja hoitaa sairauksia ja niistä aiheutuvia oireita. Näin voidaan ylläpitää ja parantaa työntekijän työkykyä ja vireystilaa.
Työterveyshuollon ravitsemusterapeutin ohjauksesta hyötyvät asiakkaat, joilla on esimerkiksi vuorotyö tai työaikaisen ruokailun toteuttamista hankaloittava työ. Ravitsemusterapeutin avusta voivat erityisesti hyötyä myös ne asiakkaat, joilla on vatsaongelmia, ylipainoa tai lihavuutta, korkea verensokeri tai palautumiseen ja vireystilaan liittyviä ongelmia.
Työterveyshuollossa työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat antavat keskusteluapua, tietoa ja tukea mielenterveyden häiriöistä kärsiville tai erilaisia kriisitilanteita kohtaaville osana työkyvyn tukea.
Vastaanottohoitaja on ensimmäinen kontakti aikaa varatessa ja vastaanotolle tullessa. Asiantuntevat vastaanottohoitajamme tekevät hoidon tarpeen arviointia ja asiakaspalvelua. He avustavat myös monissa toimenpiteissä.