Työterveyshuoltoa ohjaava valtioneuvoston asetus uudistuu vuoden 2027 alussa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työterveyshuollon toimintaa, vahvistaa työterveysyhteistyötä sekä varmistaa, että työterveyshuollon palvelut vastaavat entistä paremmin työpaikkojen tarpeisiin.

Uusi asetus korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä. Samalla työterveyshuollolta odotetaan nykyistä ennakoivampaa ja aloitteellisempaa otetta työkyvyn tukemiseen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. Tavoitteena on tunnistaa työkykyyn ja terveyteen liittyvät riskit mahdollisimman varhain ja vahvistaa työterveyshuollon asemaa työn ja työkyvyn asiantuntijana.

Järviseudun ja Kallaveden Työterveyden asiakkuusjohtaja Leila Keinänen näkee uudistuksen vahvistavan työterveyshuollon roolia aktiivisena kumppanina:

”Olemme rakentaneet asiakkaidemme kanssa kumppanuutta jo pitkään. Tunnistamme työpaikan tarpeet yhdessä, sovimme tavoitteista ja seuraamme toimenpiteiden vaikutuksia. Uuden asetuksen myötä yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Työterveyshuolto toimii työnantajan aktiivisena kumppanina työkykyriskien ennakoinnissa, työkyvyn tukemisessa ja vaikuttavien ratkaisujen löytämisessä.”

Työpaikan tarpeet ohjaavat toimintaa

Uudistuksessa korostetaan työpaikkalähtöistä toimintaa. Tarvelähtöisyys on ohjannut työterveyshuollon toimintaa tähänkin asti, mutta uusi asetus vahvistaa tätä näkökulmaa. Toimenpiteet suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi ja työterveyshuoltosopimuksen mukaisiksi.

Riskien arvioinnin merkitys kasvaa

Asetusuudistus vahvistaa työterveyden ja työturvallisuuden välistä yhteyttä. Työterveyshuollon suunnittelussa hyödynnetään työpaikan vaarojen selvittämistä ja riskien arviointia. Myös työpaikkaselvitysten toteutusta täsmennetään, jotta ne vastaavat paremmin työn sisältöä ja työolosuhteita. Näin suunnittelu perustuu kokonaiskuvaan työpaikan riskeistä, kuormitustekijöistä ja työkykyä tukevista voimavaroista.

Kohti vaikuttavampaa työterveyshuoltoa

Uudessa asetuksessa vaikuttavuus nostetaan osaksi hyvää työterveyshuoltokäytäntöä ja työterveyshuollon keskeisiä toimintaperiaatteita. Tämä tarkoittaa tavoitteellista yhteistyötä, sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seurantaa ja niiden vaikutusten arviointia.

Työkykyjohtamisen ytimessä on työnantajan kyky ehkäistä työkyvyttömyysriskejä vaikuttamalla mahdollisimman varhain työhön, työolosuhteisiin, työyhteisöön ja osaamiseen. Työterveyshuolto tukee tätä työtä työn ja työkyvyn asiantuntijakumppanina. Vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä: sen tavoitteina ovat työkyvyn vahvistaminen, työurien pidentäminen, työssä jatkaminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen.

”Kumppanuus on meillä keskiössä ja yhteistyötä on aiemminkin rakennettu uudistuvan asetuksen suuntaan. Tulemme panostamaan tähän lisää ensi kevään aikana käymällä aktiivista keskustelua kumppaneidemme kanssa työterveyshuollon sisällöstä ja tarpeista”, Leila Keinänen sanoo.