1. Terveyspalvelujen omavalvonta ja valvonta

Terveydenhuollon palvelujen omavalvonta on osa niiden järjestämistä ja tuottamista. Omavalvonta pohjautuu tie-toon, on osa tiedolla johtamista, organisaation päivittäistä toimintaa ja jokaisen työntekijän työtä. Omavalvonta on järjestelmällistä työtä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi, palveluiden kehittämiseksi ja johtamisen tueksi.

Omavalvontaohjelmassa määritellään, miten seuraavat asiat kokonaisuutena järjestetään ja miten niiden toteutuminen varmistetaan

1. tehtävien lainmukainen hoitaminen
2. tehtyjen sopimusten noudattaminen
3. palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus, laatu ja asiakkaiden yhdenvertaisuus
4. havaittujen puutteellisuuksien korjaaminen
5. seurantaan perustuvien havaintojen ja niiden perusteella tehtävien (korjaavien) toimenpiteiden julkaiseminen.

Omavalvontaohjelman osana ovat laissa erikseen säädetyt omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat. Omavalvontaohjelma julkaistaan julkisessa tietoverkossa tai muulla julkisuutta edistävällä tavalla. Omavalvontaohjelman liitteiden julkisuus arvioidaan liitteen sisältämien tietojen perusteella. Esimerkiksi tietoturvaan ja muuhun turvallisuuteen liittyvät tiedot eivät välttämättä ole julkaistavissa.

Hyvinvointialueen valvonta
Hyvinvointialueen toteuttama valvonta kohdistuu hoidon ja palvelujen laatuun, saatavuuteen ja vaikuttavuuteen, muihin asiakkaan tai potilaan oikeuksiin liittyviin kysymyksiin, asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen ja käsittelyn asianmukaisuuteen sekä esimerkiksi lääkehoidon toteutukseen yksikössä. Valvontaan kuuluvat myös tilojen, lääkinnällisten laitteiden, välineiden ja tietojärjestelmien asianmukaisuuden varmistaminen.

Valvontaan liittyvällä ohjauksella ja neuvonnalla varmistetaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen. Ohjauksen avulla tuetaan palveluyksikköä kehittämään toimintaansa niin, että se on lainmukaista ja täyttää asiakas- ja potilastur-vallisuuden vaatimukset. Samalla varmistetaan omavalvonnan toteutuminen ja se, että toiminta täyttää sopimuksen vaatimukset.

Viranomaisvalvonta
Valvova viranomainen (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Aluehallintovirasto AVI; ylimpänä laillisuusvalvojana Eduskunnan oikeusasiamies EOA, sisäministeriö SM) toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa ja seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palveluntuottajan sekä -järjestäjän kanssa. Valviran ja Aluehallintovirastojen keskeiset suunnitelmallisen valvonnan painopisteet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tai tietyin määräajoin.

Ennakoiva, suunnitelmallinen ja reaktiivinen valvonta
Ennakoiva valvonta on rekisteröintimenettelyä, palvelujen tuottajan ja valvovan viranomaisen välistä vuorovaikutusta, ohjausta, tiedonvälitystä, tietojen tarkastamista ja lausuntojen antamista. Ennakoivan valvonnan mahdollisuudet ovat parhaat silloin kun palveluyksiköt itse seuraavat aktiivisesti prosessejaan ja palvelujensa laatua, tunnistavat laatua uh-kaavat riskit jo ennakolta ja toimivat nopeasti niiden poistamiseksi tai mahdollisten haittojen minimoimiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat ja palveluyksiköt on rekisteröity palveluntuottajia koskevaan valtakunnalliseen Soteri-rekisteriin (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 3. luku).

Suunnitelmallinen valvonta kohdistetaan riskiperusteisesti sinne, missä hyvinvointialueen valvonnan ja valvontaviran-omaisten asiantuntemuksen mukaan on palvelujen saatavuudessa, laadussa tai oikea-aikaisuudessa suurimmat puut-teet. Valvottavien kohteiden valvontahistoria on olennainen osa riskiperusteisen valvonnan kohdentamista. Reaktiivi-nen valvonta kohdennetaan jälkikäteisesti (esim. ilmoitusperusteisesti epäkohtailmoituksen tai huolenilmauksen pe-rusteella). Valvontaviranomainen käynnistää valvontoja myös oma-aloitteisesti ja muiden viranomaisten yhteydenot-tojen perusteella.

2. Järviseudun ja Kallaveden Työterveys Oy:n organisaatiot

Järviseudun Työterveys Oy on julkisomisteinen työterveyshuoltopalvelua tuottava yhtiö. Omistajina ovat Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Siilinjärven kunta, Varkauden kaupunki, Tuusniemen kunta, Servica Oy sekä Kuopion kaupungin tytäryhtiöt Mestar Kuopio Oy ja Kuopion Vesi Oy. Järviseudun Työterveys Oy tuottaa työterveyspalvelua in-house-asemassa omistajilleen sekä lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun alueen yrityksille.

Kallaveden Työterveys Oy on myös julkisomisteinen työterveyshuoltopalvelua tuottava yhtiö. Sen omistajia ovat Poh-jois-Savon hyvinvointialue, Kuopion ja Varkauden kaupungit sekä Siilinjärven kunta. Kallaveden Työterveys Oy tuottaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työterveyspainotteista sairaanhoitopalvelua alueen toimijoille. Kallaveden Työ-terveys Oy toimii ns. kilpailluilla markkinoilla.

Yhtiöiden arvoja ovat Aito kumppani, Osaava, Paikallinen ja Positiivinen. Strategian tavoitteena on toimia terveen elä-män ja työn kumppanina.
Yhtiöiden omavalvonnasta ja toiminnan säädöstenmukaisuudesta vastaa lääketieteellinen johtaja, joka on ylilääkäri. Ylilääkäri johtaa myös lääketieteellistä johtoryhmää, joka vastaa ylilääkärin ohella lääketieteellisistä linjauksista.

Ylilääkäri
Anne Juntunen, työterveyshuollon erikoislääkäri, Viestikadun yksikkö, 017-218 288

2.1. Yhtiöiden omavalvontaohjelma

Omavalvonta on toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Omavalvonta on asiakas- ja potilasturvallisuustyötä, laatutyötä ja hyvää asiakaspalvelua. Omavalvontaohjelma on laadittu Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen hyvin-vointialueille tekemän omavalvontaohjelman mallipohjan mukaan. Omavalvontaohjelman hyväksyy ylilääkäri. Oma-valvontaohjelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tällä omavalvontaohjelmalla varmistetaan, että työterveyshuollon asiakkaamme saavat lain ja sopimusten heille turvaamat, tarpeidensa mukaiset palvelut oikeaan aikaan, yhdenvertaisesti ja saavutettavasti, laadukkaasti ja turvallisesti. Tavoitteeseen päästään varmistamalla hyvä johtaminen, riittävät henkilöstöresurssit, henkilöstön osaaminen sekä sujuvat työprosessit. Onnistuminen varmistetaan palvelujen laadun ja turvallisuuden seurannalla ja valvonnalla sekä prosessien jatkuvalla kehittämisellä.

3. Tehtävien lainmukainen hoitaminen

Yksityisten ja järjestämisvastuun alaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta säädetään erityisesti terveyden-huoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa, laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja laissa sosiaali- ja terveyden-huollon valvonnasta. Asiakkaan ja potilaan asemasta ja oikeuksista säätävät laki potilaan oikeuksista ja asemasta ja laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta.

Palveluntuottajan omavalvonta perustuu 1.1.2024 voimaan astuneeseen lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvon-nasta, Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain soveltamisesta ja Valviran määräykseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.

4. Tehtyjen sopimusten noudattaminen

Järviseudun Työterveys Oy tuottaa työterveyshuoltopalvelua omistajilleen in-house-asemassa sekä lakisääteistä järjes-tämisvastuun alaista työterveyshuoltopalvelua alueen yrityksille. Kallaveden Työterveys Oy tuottaa sairaanhoitopalvelua sisältävää työterveyshuoltopalvelua alueen yrityksille.

Työterveyshuoltosopimuksia tehdään sekä yritysten että yrittäjien kanssa. Palvelusopimuksista vastaavat pääosin palvelupäälliköt, ja sopimuksia tarkentavat työterveyshoitajat yhdessä yritysten kanssa laadittavissa toimintasuunnitelmissa.

Työsuhteiset ammattilaiset työskentelevät työsopimuksilla, joiden ehdoista vastaavat esihenkilöt ja HR. Osa ammatti-laisista työskentelee ammatinharjoittajina tai yritysten kautta, joiden kanssa on laadittu palvelusopimus. Näistä sopimuksista vastaa HR. Muista hankintasopimuksista vastaa johtoryhmä.

5. Palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus, laatu ja yhdenvertaisuus

5.1. Palvelujen saatavuus

Järviseudun ja Kallaveden Työterveys Oy:llä on seitsemän toimipistettä: Kuopiossa kolme (Viestikadulla, KYS Puijon sairaalassa ja Nilsiässä), Siilinjärvellä, Varkaudessa, Lapinlahdella ja Tuusniemellä. Tämän lisäksi yhtiöt tarjoavat etä-palvelua.
Ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi toimivat maanantaista torstaihin klo 7.45–15.30, perjantaisin ja arkipyhien aat-tona klo 14.30 saakka. Verkkoajanvarausta voi käyttää työfysioterapeuttien suoravastaanottoaikojen ja työterveyshoitajille terveystarkastusten ajanvarauksiin.

5.2. Palvelujen jatkuvuus

Palvelutarve arvioidaan hoidon tarpeen arvioinnin sekä työterveyshuollon ammattihenkilön toimesta. Palvelusopimukset pyritään solmimaan kulloisenkin tarpeen mukaisiksi. Potilastietojärjestelmään kirjatut tiedot siirtyvät Kantaan ja eReseptikeskukseen ja ovat muiden terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä niiden kautta. Valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitelmilla pyritään ennakoimaan ja varautumaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

5.3. Palvelujen turvallisuus ja laatu

Omavalvonta on palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen kuuluvaa ennakoivaa ja systemaattista laadun- ja riskien-hallintaa, jolla osaltaan varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. Omavalvonnalla varmistetaan systemaattinen työskentelytapa, joka tukee laadukkaan ja turvallisen palvelun kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä. Omavalvonnalla varmistetaan toiminnan jatkuva kehittäminen ja toi-minnan riskien säännöllinen arviointi.

5.3.1. Omavalvontasuunnitelma

Omavalvonta on palveluntuottajan ja sen henkilöstön työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta palveluissa ja palveluyksiköiden päivittäisessä arkityössä. Omavalvontasuunnitelmissa kuvataan, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asianmukaisuutta, turvallisuutta ja laatua seurataan. Omavalvontasuunnitelmat ovat toimipistekohtaiset ja niiden päivittäminen on toimipisteiden palvelupäälliköiden vastuulla, suunnitelmien hyväksyntä ylilääkärin vastuulla.

Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan ennakoivat ja korjaavat toimintatavat ja niiden toteuttamisen seuranta:
• menettelytavat palvelutoiminnassa havaittujen riskien, vaaratilanteiden ja laadullisten puutteiden ennaltaeh-käisemiseksi
• toimintatapa, kun palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakas- tai potilasturvallisuus uhkaa vaarantua
• epäkohtailmoituksen tekeminen ja käsittely
• kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä
• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen varmistaminen.

Omavalvontasuunnitelmissa kuvataan, miten asiakkaiden, potilaiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä kokemuk-sia seurataan. Niissä on kuvattava, miten potilaan ja asiakkaan oikeuksiin kuuluviin muistutuksiin ja kanteluihin palve-lujen toteutumisesta vastataan ja miten potilas- ja sosiaaliasiavastaavatoiminnan kautta edistetään asiakkaiden oi-keuksien toteutumista.

5.3.2. Lääkehoitosuunnitelma

Lääkehoito perustuu lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma on keskeinen osa lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden perehdytystä sekä lääkehoidon laadun ja turvallisuuden varmistamista.

5.3.3. Tietoturvan omavalvontasuunnitelma

Tietoturvan omavalvontasuunnitelma kuvaa tietoturva- ja tietosuojakäytäntöjä.

5.3.4. Riskien arviointi

Riskienhallinta on osa yksiköiden normaalia toimintaa. Riskien arviointia tehdään sekä yksilötasolla päivittäisessä työssä, että johtajien päätöksenteossa, kaikilla organisaation tasoilla. Toiminnan riskejä arvioidaan jatkuvasti, ja vähintään kerran vuodessa tehdään järjestelmällinen riskienarviointi yksikössä.

Ennakoiva riskien arviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Johdon ja/tai yksikön esihenkilön vastuulla on päättää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä vaaditaan riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi ja saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Keskeisimpiä riskejä on esimerkiksi osaavan henkilökunnan saatavuus.

5.3.5. Hygieniasuunnitelma

Hygieniasuunnitelmassa on kuvattu yleiset hygieniaohjeet ja potilastyön tavanomaiset varotoimet. Siinä on kuvattu myös työohjeet kajoaviin toimenpiteisiin ja välinehuolto. Edellä olevien lisäksi on muitakin keskeisiä suunnitelmia, joi-den toteutumista omavalvontaohjelma tukee. Näitä ovat mm. laiteluettelo ja niiden kalbirointiaikataulut, valmius- ja jatkuvuudenhallinnan suunnitelma ja muut yritysturvallisuuteen keskeisesti liitettävät suunnitelmat.

5.3.6. Hyvinvointialueiden potilasasiavastaavat

Potilasasiamiestoiminta siirtyi vuoden 2024 alussa hyvinvointialueen vastuulle. Palveluntuottajalla on velvollisuus tie-dottaa asiakkaita ja potilaita heidän oikeudestaan tehdä muistutus sekä hyvinvointialueen potilasasiavastaavatoimin-nasta. Järviseudun ja Kallaveden Työterveyden verkkosivuilla ja toimipisteiden ilmoitustauluilla on tiedotettu asiakas-palautteen antamisesta, muistutuksen ja kantelun tekemisestä, hyvinvointialueiden sosiaali- ja potilasasiavastaavista sekä potilasvahinkoilmoituksista.

6. Palvelujen yhdenvertaisuus

Yhtiöillämme on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muun muassa seuraavin keinoin: määritämme etukäteen rekrytoitavan tehtävän valintakriteerit, edistämme työehtojen ja työolojen yhdenvertaisuutta, helpotamme työn ja perhe-elämän yhteen sovittamista työjärjestelyihin. Emme syrji iän, alkupe-rän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella henkilökuntaan emmekä asiakkaisiin kuuluvia.

7. Havaittujen puutteiden korjaaminen

7.1. Asiakkaan palaute

Keräämme asiakaspalautetta verkkosivujen asiakaspalautekanavan kautta. Teemme vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyt sekä henkilö- että organisaatioasiakkaille. Myös suorat palautteet, muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset ovat asiakkaiden antamaa palautetta. Johto käsittelee muut palautteet ja lääketieteellinen johto (ylilääkäri ja apulaisylilääkäri) käsittelee muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset.

7.2. Ammattilaisen palaute

Keräämme ammattilaisten antamaa palautetta suoraan Teams-kanavien kautta, kokouksissa, potilasturvallisuusilmoituksella, Whistleblow-kanavalla sekä työturvallisuusilmoituksen avulla. Ammattilaisten antama palaute käsitellään keskitetysti ja vastuuhenkilöt vastaavat palautteisiin.

Toiminnan kehittämisessä huomioidaan asiakkaiden ja ammattilaisten antaman palautteen lisäksi myös sisäisten ja ulkoisten auditointien löydökset sekä valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset

7.3. Epäkohtien korjaaminen

Henkilö, jonka vastuualueella poikkeama havaitaan, vastaa poikkeaman syyn, sen seurausten ja niiden vähentämisen sekä poikkeaman toistumisen ehkäisemisen selvittämisestä. Selvitys voidaan esimerkiksi työryhmänä tai yksikkökokouksessa. Vastuuhenkilö sopii aikataulusta ja korjaavista toimenpiteistä sekä varaa niihin tarvittavan resurssin. Korjaavista ja ehkäisevistä toimenpiteistä tiedotetaan jokaista, jota muutos koskee.

7.4. Ilmoitusvelvollisuus

Yritystemme henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohta- ja vaaratapahtumista. Palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa hyvinvointialueelle ja valvontaviranomaiselle omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneet epäkohdat. Mikäli omavalvonnalliset keinot eivät riitä mahdollisen asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantavan tapahtuman, vahingon tai vaaratilanteen tai muun vakavan puutteen korjaamiseksi, tulee myös ilmoittaa hyvinvointialueelle.

8. Seurantaan perustuvien havaintojen ja niiden perusteella tehtävien toimenpiteiden julkaiseminen

Omavalvonnan julkiset materiaalit julkaistaan Järviseudun ja Kallaveden Työterveyden verkkosivuilla.